Nicky ei ole agilitykoira aivan sieltä nopeimmasta päästä, mikä kyllä kelpaa erittäin hyvin ohjaajalle, joka vielä opettelee ohjaustekniikoita ja omien jalkojensa liikkeellepanoa. Innokkuudesta sen sijaan ei ole Nickyllä minkäänlaisia puutteita. Etenkin kentän laidalla yksin ollessaan Nicky kuumenee melko helposti, kun joutuu seuraamaan sivusta toisten edesottamuksia. Nickyn into puolestaan lopahtaa helposti, jos joudutaan samaa kohtaa hiomaan liian monta kertaa. Toistojen kanssa tulee siis olla tarkkana.
Aloittaessamme agilityn harrastuksen, en ikinä ajatellut, että alkaisimme ehkä kilpaillakin tämän lajin parissa. Agilityn piti olla vain mukava harrastus sekä ohjaajalle että koiralle. Mutta niin sitä kuitenkin kävi, että tästä lajista tuli meille myös se kilpailulaji, minulle ja Nickylle jopa se "number one". Starttasimme ensimmäisen kerran agilityssä syyskuun lopulla vuonna 2008. Jatkoa kisauralle suunnitelmien mukaan on tulossa, vaikka vuosien 2008 ja 2009 taitteessa treenimme pysäytti ilkeä ontuminen, joka tällä hetkellä on jo taakse jäänyttä elämää.
Nicky esiintyy kehässä suhteellisen hyvin, mutta häntä (nimenomaan liikkeessä) on edelleen se meidän suurin kompastuskivemme. Se, kun ei sitten millään tahdo liikkeessä pysyä alhaalla. Pakkohan se on näyttää muille olevansa "kulmakunnan suurin kingi". Kesälomalle 2009 olen ottanut tavoitteeksi ja myös suureksi haasteeksi saada Nickyn häntä pysymään liikkeessä alhaalla.
Menestystä on tullut odotuksiin nähden erittäin hyvin. Emme alunalkaen hakeneet itsellemme näyttelykoiraa, joten siihen nähden olemme käyneet näyttelyissä useaan otteeseen hyvien tulosten kera. Muotovalionarvoon tarvittavat sertit on jo kerättynä, joten enää vain käyttötulosta vaille muotovalio!
Oma suuri haaveeni olisi päästä Nickyn kanssa ulkomaillekin näyttelytunnelmaa katselemaan ja ihmettelemään. Mutta toistaiseksi keskittyminen on enemmänkin näissä kotimaan näyttelyissä. Tällä hetkellä panostamme enemmän suurempiin, kansainvälisiin näyttelyihin, cacibien toivossa.
Nicky harrastaa tokoa yhdessä isäni kanssa. Itse treenaan Nickyn kanssa silloin tällöin näitä ihan perusasioita, kuten luokse- ja sivulletuloa, sekä seuraamista. Nickyn ollessa pentu, kävin itsekin muutamalla tokon peruskurssilla, mutta tällä hetkellä seuraan sivusta Nickyn kehityksen kulkua.
Tällä hetkellä Nicky kilpailee tokon voittajaluokassa suoritettuaan sekä alon että avon heti ensiyrittämällä. Seuraava tokokoe on luvassa kesäkuun lopulla, tavoitteena menolippu kuninkuusluokkaan!
Haku on Nickyn se ykkösjuttu palveluskoiralajien osalta. Voisiko olla ihanampaa, kuin etsiä kadonneita äijiä metsästä? Jälki onkin jäänyt haun aloittamisen jälkeen. Nicky soveltuu paremmin haku- kuin jälkikoiraksi, sillä Nicky hakee enemmän ilmavainulla ja valitettavasti paljon myös silmillään, kuin käyttäisi nenäänsä maatasolla.
Tokon tavoin haussakin ohjaajana on isäni. Alunperin hausta piti tulla se minun harrastukseni, mutta toisin kävi. Tällä hetkellä Nicky harjoittelee suorien pistojen tekemistä ja nenän käyttöä. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus hakukokeeseen mennä, sillä muotovalion arvo olisi tarkoitus saavuttaa nimenomaan pk-tunnuksella.