Nicky pähkinänkuoressa
FI MVA BH Demssin Kentucky Boy "Nicky"
  |
mustavalkoinen uros s. 17.04.2005
isä: Dembatidor
Lonkat: A/A Polvet: 0/0 Kyynärpäät: 0/0
» Tulokset: |
Historiaa - mistä kaikki alkoi?
Tampereen koiranäyttelyssä maaliskuussa vuonna 2005 olimme bordercolliekehän laidalla katsomassa bordercollieita. Olimme lukeneet koirakirjoista kyseisestä rodusta ja oli alkanut kiinnostaa meitä. Näyttelyissä olikin erinomainen tilaisuus nähdä monenlaisia rodun edustajia sekä ennenkaikkea mahdollisuus kysellä rodunharrastajilta omia näkemyksiään ja mielipiteitään rodusta.Näin sitten kuin sattuman kautta tutustuimme näyttelypaikalla Nickyn kasvattajaan. Saimmekin kuulla, että heille oli odotettavissa kesäpentuja. Pentueen emä (Sunny) olikin näyttelyssä mukana. Lopulta sovimme käyvämme tutustumassa myös pentueen isää, millainen se luonnossa on.
Tykästyimme koko perheen voimin pentueen isään (Lazy), joka oli mitä tyypillisin bordercollie - täynnä tekemisen halua. Lazy ei myöskään ollut bordercollie sieltä pehmeimmästä päästä. Näimme Lazyn vetolelulla leikkimistä ja toiminnallisuutta. Lazylla on erittäin voimakas saalisvietti ja taistelutahto, sekä paimennusvietti. Saimme lisäksikuulla enemmän molempien vanhempien luonteista.
Pentueessa oli kaksi urosta (bm ja mv) ja kolme narttua (bm, bm ja mv). Olimme ajatelleet ottavamme uroksen, joten vaihtoehtoja oli kaksi. Tämä blue merle -värityksinen uros oli pojista se enemmän näyttelykoira, emmekä tuolloin olleet erityisen kiinnostuneita käymään näyttelyissä (toisin kuitenkin kävi!). Niinpä sitten päädyimme pitkän ja hartaan mietinnän jälkeen ottaa itsellemme tämän musta-valkoisen uroksen.
Kultaista pentuaikaa
Nicky tuli meille heti kesäloman ensimmäisenä ns. virallisena päivänä seitsemän viikon iässä. Hieman reilu tunnin automatka meni rauhallisissa merkeissä, nukkuen. Pari ensimmäistä yötä meni hieman itseskellessä sisarusten perään, mutta hiljalleen yötkin rauhoittuivat.
Suloisen ja pörröisen pennun taakse kätkeytyi toisaalta myös kunnon pikku paholainen (the little devil). Jo pentulaatikossa Nicky oli kunnon riiviö - kiusasi sisaruksiaan ja pureskeli kaikkea tielleen sattuvaa. Ja jollei sille keksinyt tarpeeksi tekemistä päivittäin, Nicky keksi tekemistä varsin vaivattomasti itsekin. Osoitus tästä onkin pentuajasta seurannut keittiöremontti. Listat jouduttiin vaihtamaan, samoin keittiön pöytä ja tuolit, jotka olivat täynnä hampaanjälkiä. Onneksi tuhot rajoittuvat pääosin vain keittiöön (lukuunottamatta kukkapenkkien kuoppia, sängynkulman ja muiden pikkutavaroiden pureskelua), sillä Nicky oli "suljettu" keittiöön lapsiportin taakse, kun olimme itse poissa kotoa.
Jo aivan pienestä pennusta lähtien Nicky oli todella innokas tekemään hommia. Varjopuoli tälle olikin se, että Nickyn kanssa tehtiin pentuna aivan liikaa töitä, kun olisi vain pitänyt antaa pojan kasvaa rauhassa. Lapsuusvaihe jäi ehkä hieman liian lyhyeksi. Mutta, ensimmäinen koira ja kesäloma, niin intoa opettaa uusia asioita pikkuiselle pennulle oli aivan valtava! Tämä pentuna liian paljon tehty työ ja pentuajan jääminen osittain pois paistaa läpi Nickyn tekemisestä ajoittain vielä aikuisenakin, vaikkakin into ja tekemisen tahto on vielä tänäkin päivänä hyvää luokkaa.
Nickystä lyhyesti
Jos Nickyä pitäisi kuvailla muutamalla sanalla, olisi vastaus äärettömän sosiaalinen, kaikkien kaveri. Nicky haluaisikin mieluusti tervehtiä kaikki vastaantulijat. Ja kun ovikello soi tai joku tulee kotiin on Nicky jo häntä heiluen ovella tulijaa vastassa. Nicky on myös energinen ja toiminnanhaluinen koira, se tykkää mielellään ratkoa ongelmia, kuten vaikka kongin sisältä namien saaminen ja piilotettujen namien etsiminen.
Nickyn sosiaalisuudesta kertoo omaa kieltään myös pusujen antaminen. Nickyn on suorastaan pakko saada antaa pusu tervehdykseksi. Haittapuolena tästä "pakkomielteestä" voi olla tähtien näkeminen, kun Nicky innostuessaan kunnolla kolauttaa päänsä suoraan päin näköä.
Mitä enemmän Nickystä on tullut "mies", sitä enemmän se on alkanut käyttäytyä kuin mies (uros). Nicky luulee olevansa suurikin kingi ja urostelee mielellään vastaantuleville koirille. Nicky ei kuitenkaan haasta riitaa, mutta osaa antaa takaisin, mikäli muut alkavat hyppiä silmille. Nykyään Nicky ei sulatakaan lähistöllä kaikkia vieraita uroksia, mutta tulee silti hyvin toimeen muiden koirien kanssa.
Nicky on aina leikeissä täysillä mukana. Vetoleikeistä Nicky on aina pitänyt suunnattomasti, eikä anna helpolla periksi. Nickyn paimennusvietti puolestaan on toistaiseksi kohdistunut ainoastaan palloihin, käpyihin, keppeihin, mutta niitä se vahtii sitäkin innokkaammin.